korkoa korolle

Korkoa korolle -ilmiö ja miten siihen pääsee kiinni?

“Korkoa korolle on maailman kahdeksas ihme. Joka sitä ymmärtää, tienaa sen; joka ei ymmärrä, maksaa sitä.”
– Albert Einstein

Korkoa korolle -ilmiö on termi, johon törmäät aivan varmasti joka toisessa sijoittamista vähänkään liippaavassa yhteydessä, ja täysin syystäkin – kyseessä on itse asiassa tärkein ja yleisin syy sijoittaa, sillä ilmiö on pitkäjänteisen sijoittajan paras ystävä ja merkittävä vaurastuttaja. Albert Einstein ei ole syyttä kutsunut ilmiötä maailman kahdeksanneksi ihmeeksi, ja onneksi meistä jokainen voi päästä tähän positiiviseen ilmiöön kiinni ja nauttia sen hedelmistä. Tulemme tässä artikkelissa kertomaan, mitä korkoa korolle -ilmiö tarkoittaa, miten se toimii ja miksi sen tavoittelu on tärkeää. Näytämme myös häkellyttävien esimerkkien kautta, miksi ilmiöön olisi parempi päästä kiinni ennemmin tänään, kuin huomenna tai viiden vuoden päästä.

Mitä korkoa korolle ilmiö tarkoittaa?

Jos lähdetään liikkeelle aivan sijoittamisen peruskäsitteistöstä, korko tarkoittaa rahan hintaa, eli sitä summaa, joka rahalainan myöntäjälle maksetaan korvauksena rahan laina-ajalta. Tässä yhteydessä “lainanantajana” on sijoittaja, joka sijoituksen tehdessään antaa rahansa sijoituskohteen kautta yleensä jonkin yhtiön käyttöön, josta hän hyötyy lainansaajan maksamien korkojen muodossa. Korot ovat siis ikään kuin rahan saamaa palkkaa lainatuksi tulemisesta, eli sijoittajan kannalta täysin passiivista tuloa.

Mitä kauemmin raha tuottaa korkoa, eli tekee tätä “passiivista työtään”, sitä enemmän sijoitettu pääoma karttuu korkojen muodossa, eli kaikessa yksinkertaisuudessaan sijoitustilin arvo kasvaa. Korkoa korolle -ilmiö (tunnetaan myös nimellä kumulatiivinen korko) astuu kuvaan heti siinä vaiheessa, kun sijoitustilille on maksettu ensimmäiset korot, ja tämä kasvanut summa alkaa kasvattaa yhä enemmän korkoa. Lyhykäisyydessään sekä alkuperäinen sijoitus, että sijoitusten tuotto kasvavat korkoa.

Kuinka suuri vaikutus ilmiöllä on sijoitusten kasvamiseen?

Vastaus otsikon kysymykseen on lyhykäisyydessään valtaisa, mutta vaikutus näkyy hyvin kumulatiivisesti, eli ilmiön merkitys korostuu sijoitusajan edetessä ja samalla korkojen karttuessa. Todellisen ja parhaan käsityksen saat varmasti esimerkin kautta, joten täältä pesee:

 

Esimerkki 1: 30-vuotiaalla Mirjalla on jäänyt puskurisumman lisäksi tilille pyörimään 1000 euroa ja hän on laskenut, että ansiotuloista riittäisi 300 euroa sijoitettavaksi joka kuukausi. Alkupääoman ja kuukausittaisten sijoitusten myötä rahaa kertyy seuraavanlaisesti seuraavien aikaintervallien kuluessa:

3 vuotta: 13 056,52€ (josta korkoa 1256.52€)

5 vuotta: 22 384,51€ (josta korkoa 3382.51€)

10 vuotta: 51 229.02€ (josta korkoa 14 229.02€)

20 vuotta: 142 615.53€ (josta korkoa 69 615€)

30 vuotta: 308 883.86€ (josta korkoa 199 883.86€)

40 vuotta: 611 391.91€ (josta korkoa 466 391.91€)

 

Jos oletetaan, että Mirja ei ole aikaisin eläköityvää tyyppiä vaan pitää työstään, 69-vuotiaana eläkkeelle jäädessään hän on onnistunut säästämään itselleen asuinpaikan hintatasosta hieman riippuen hulppean kodin eläkepäivilleen sekä mukavan pirssin ruokakauppamatkoille. Kun säästössä on näinkin mukava summa ja käytössä lisäksi vielä eläkettä, Mirja voi elää ja vaikka matkustella korkeatasoisesti elämästään nauttien.

 

Esimerkki 2: 19-vuotias Petri päättää sijoittaa kesätyörahoistaan 200 euroa, ja tämän jälkeen kuukausittain 50 euroa. Jos kuukausisäästämisen taso säilyy samana Petrin loppuelämän, kertyy Petrille varallisuutta seuraavanlaisesti:

5 vuotta: 3775.71€ (josta korkoa 575.71€)

15 vuotta: 15 104.46€ (josta korkoa 5904.46€)

25 vuotta: 35 715.94€ (josta korkoa 20 515.94€)

35 vuotta: 73.216.40€ (josta korkoa 52 016. 40€)

50 vuotta: 194 293.54€ (josta korkoa 164 093.54€)

 

Tämä laskelma korostaa korkoa korolle -ilmiön kumulatiivisuutta, eli sitä, miten aika on sen paras ystävä. Varsin maltillisella alkusummalla sekä kuukausittaisen sähkölaskun sähkönsiirron suuruisella kuukausisäästöllä Petri ehtii kerryttää elämänsä aikana varsin merkittävän potin: huomaa, että 25 vuoden kohdalla sijoitustilin summasta jo n. 57% on korkoa. Realistisesti Petri luultavasti kasvattaisi kuukausittaista säästösummaansa tulotason kasvaessa, ja tässä tilanteessa on helppo kuvitella Petrin olevan miljonääri jo ennen eläkeikää. Ehkä Petrin päämääränä on olla taloudellisesti omavarainen vaikka 45-vuotiaana?

(Laskelmissa on käytetty laskentaohjelmaa the calculator site, joissa vuotuiseksi koroksi on asetettu täysin mahdollinen 6,168% ja talletus tehdään joka kuukauden alussa.)

Miten hyödyn ilmiöstä maksimaalisesti?

  • Aloita tänään: Aika on korkoa korolle -ilmiön paras ystävä ja siksi sijoittaminen kannattaa aloittaa heti nyt, eikä huomenna. Sijoittamisen aloittaminen ei vaadi maisterintutkintoa rahoitusalalta, vaan pääset sijoittamiseen ja korkoa korolle -ilmiöön kiinni aloittamalla sijoittamisen heti käytännössä sen sijaan, että lykkäät päätöstä hamaan tulevaisuuteen johonkin “parempaan hetkeen”. Laskelmissa käytetty 6 prosentin tuotto on täysin realistinen ja siihen voi päästä matalariskisillä ja helpoilla sijoitustavoilla. Muista, että sijoittamaan oppii vain harjoittelemalla ja että sijoittamisen lykkääminen on sijoitusriskeistä suurimpia.
  • Tuotto ja verotehokkuus: Valitse sijoituskohde, jonka tuotto on markkinoiden tasolla. Huomioi korkoa korolle -ilmiön kääntöpuoli, eli kulua kululle; kulut syövät tuottoasi ja siksi on tärkeää valita sijoituskohteeksi mahdollisimman vähäkuluinen ratkaisu. Finvesting suosittelee etenkin verotehokkaita indeksi- ja ETF-rahastoja ja osakesäästötiliä, joissa pääomatulovero maksetaan vasta varojen nostamisen hetkellä jokaisen yksittäisen kaupan sijaan.
  • Kärsivällisyys: Valtti on malttia tässäkin yhteydessä. Suhteuta alkusijoituksesi sekä kuukausittaiset maksuerät tulotasoosi; summan ei kannata olla liian pieni tai suuri. Korkoa korolle -ilmiön hyödyntäminen säästämisessä on maraton, jossa taktiikkaa voi myös muuttaa ajan kuluessa tilanteen niin vaatiessa tai salliessa. Ole kuitenkin johdonmukainen sekä kärsivällinen.

Korkoa korolle-ilmiöön liittyen voisi luetella liudan kliseitä siitä, miten korko on huono isäntä, mutta hyvä renki ja että on sinun päätösvaltasi alla, haluatko maksaa tästä ilmiöstä vai valjastaa sen maksamaan sinulle? Kaikki tämä on kuitenkin totisinta totta, eikä kyseessä ole mikään pyramidihuijaus tai universumin cheat code, vaan puhdasta talousmatematiikkaa!