Kryptovallankumous tulee muuttamaan koko rahoitusnäyttämön lohkoketjuteknologian ansiosta. Tiedämme, että lohkoketjuteknologia muodostaa kryptovaluutan pohjan, mutta vain muutama ymmärtää kuinka kyseinen teknologia tosiasiassa toimii. Tässä artikkelissa yritämme selittää konseptin mahdollisimman yksinkertaisesti, tätä opasta voidaan kutsua Finvestingin Lohkoketju keltanokille.
Mikä on lohkoketju?
Lohkoketju on ehdottomasti yksi tämän päivän suurimmista maailmanlaajuisista megatrendeistä. Jokainen kryptovaluutta perustuu lohkoketjuteknologiaan ja sen perusperiaatteet on tärkeää ymmärtää. Lohkoketjutekniikalla on erittäin suuria odotuksia ympäri maailmaa. Usein väitetään, että lohkoketjuteknologia on ylivoimaisesti suurin teknologinen vallankumous sitten internetin keksimisen.
Lohkoketju on tekniikka, jonka avulla lohkoketjun osapuolet voivat luoda ja ylläpitää erilaisia hajautettuja ja jaettuja tietokantoja. Lohkoketju on hajautettu ja yleensä julkinen digitaalinen ”pääkirja”, joka koostuu lohkoista ja joita käytetään tapahtumien kirjaamiseen. Yksi lohkoketjun luottamusta lisäävistä ominaisuuksista on, että lohkoja ei voi vaihtaa jälkikäteen. Lohkoketjun suurimmat edut ovat ehdottomasti turvallisuus ja luottamus.
Lohkoketjun turvallisuuden takaa hajauttaminen, joka tapahtuu jakamalla lohkoketjuun tallennetut tiedot lukemattomille eri palvelimille, joita kutsutaan solmuiksi. Jos yksi solmu sammutetaan, se ei vaikuta lohkoketjuun. Esimerkiksi Bitcoinin lohkoketju koostuu kymmenistä tuhansista solmuista, jotka ylläpitävät edelleen lohkoketjua ja käsittelevät tietoja joka tapauksessa. Bitcoin -lohkoketjun halvaantuminen verkkohyökkäyksellä on mahdoton tehtävä.
Bitcoin oli ensimmäinen lohkoketju -tekniikkaa hyödyntävä sovellus. Hakkerointipalvelimet eivät vaikuta Bitcoinin toimintaan millään tavalla ja sen verkko on täysin immuuni perinteisille uhille, kuten hakkerointi- ja luottamusongelmille. Esimerkiksi Bitcoinin lohkoketju on avoin lohkoketju. Tämä tarkoittaa, että kuka tahansa voi perustaa oman solmunsa ja tulla yhdeksi Bitcoin -estoketjun ylläpitäjistä.
Lohkoketju – Kolme tärkeintä komponenttia
Lohkoketjuteknologia on kolmen tietojenkäsittelyinnovaation yhdistelmä:
- Salausavaimet
- Jaetut verkostot
- Konsensusprotokolla
Edellä mainitut kolme komponenttia tekevät yhteistyötä lohkoketjun toimimisen varmistamiseksi. Seuraavaksi kurkistamme pikaisesti kuhunkin niistä.
Salausavaimet
Salausavaimia on kahta tyyppiä, julkiset ja yksityiset salausavaimet. Jokainen aktiivisesti lohkoketjun toimintaan osallistuva yksilö pitää näitä kahta avainta hallussaan. Kyseinen järjestelmä luotiin lohkoketjun turvallisuuden ylläpitämiseksi. Yksilön julkista salauskoodia käyttämällä on mahdollista koodata viesti niin, että vain yksityisen salauskoodin haltija pystyy ymmärtämään sen sisältämän viestin.
Yksityinen salausavain toimii digitaalisena allekirjoituksena. Kuka tahansa täydentävän julkisen salausavaimen omaava voi vahvistaa, että viestin tekijänä on yksityisen salausavaimen haltija. Tämä näkyy suositussa sanonnassa: ”Ei avaimia, ei kolikoita”, joka viittaa siihen, että kryptovaluuttaa ei voi väittää omistavansa, mikäli yksityinen salausavain on jonkun toisen hallussa.
Tämän vahvistamiseksi tarvitaan varmennusjärjestelmä, ja hajautettu verkosto täyttää kyseisen roolin notaarin tavoin.
Hajautettu verkosto
Lohkoketjua kutsutaan yleensä julkiseksi tilikirjaksi sen toimintatavan vuoksi. Periaatteessa se “hajauttaa” kokonaisen lohkoketjun jokaiselle verkkoon osallistuvalle ja eri noodit vahvistavat sen saavuttaakseen konsensuksen.
Yleensä vähimmäismäärän verkostoon osallistujia tulee suostua rahansiirtoon sen varmentamiseksi. Järjestelmän turvallisuus riippuu verkoston koosta. Tästä syystä Bitcoin on niin ainutlaatuinen; vuonna 2024 sillä on yksi suurimmista hajautetuista verkostoista. Kiitos suuren noodiyhteisön, verkosto pystyy kokonaisuudessaan säilyttämään desentralisoidun, läpinäkyvän, luottamattoman ja sensuuria kestävän kapasiteettinsa.
Lohkoketju on jaettu tietokanta, jonka tavoitteena on ratkaista keskitettyjen tietokantojen ongelmat. Blockchain mahdollistaa kaiken ylläpidettävän tiedon tallentamisen hajautettuun ja luotettavaan paikkaan.
Lohkoketjun luotettavuus on yksi keskeisistä tekijöistä, jotka herättävät kiinnostusta lohkoketjuteknologiaan. Lohkoketjuun tallennettuja tietoja ei voi muuttaa jälkikäteen. Myös kaikki lohkoketjussa suoritettavat toiminnot ovat aina jäljitettävissä. Lohkoketjun jäsenet voivat aina luottaa toisiinsa ja lohkoketjussa suoritettujen tapahtumien oikeellisuuteen. Lohkoketjun jäsenet voivat myös harjoittaa liiketoimintaa ilman kolmansien osapuolien tarvetta. Esimerkiksi lohkoketju mahdollistaa rahan lähettämisen ilman välittäjiä, eikä sinun tarvitse luottaa asianajajaan sopimuksen laatimisessa lohkoketjua käytettäessä.
Lohkoketju on hajautettu tietorakenne. Hajauttaminen varmistaa lohkoketjun turvallisuuden. Esimerkiksi Bitcoin -verkossa on kymmeniä tuhansia solmuja. Toisin kuin keskitetyissä tietokannoissa, lohkoketjussa ei ole kriittisiä kohtia. Yhden solmun hakkerointi ei vaikuta lohkoketjun toimintaan.
Konsensusprotokolla
Ymmärtääksemme lohkoketjun toimintaa, tulee meidän ymmärtää sen konsensusprotokolla.
Konsensusprotokollat ovat lohkoketjuverkostojen aloittamia metodeja, joilla saavutetaan yksimielisyys rahansiirtojen autenttisuudesta. Olemassa on useita konsensusprotokollia, mutta suosituimpia ovat Proof of Stake (PoS)- ja Proof of Work (PoW) -algoritmit.
Proof of work on energiaintensiivinen algoritmi, jota käytetään rahansiirtojen varmistamiseen louhinta-nimisen prosessin kautta. Lohkoketjujen kontekstissa louhintaa on se, kun verkostojen vahvistajat yrittävät ratkaista monimutkaisia laskennallisia ongelmia korkean prosessointikyvyn omaavilla tehokkailla tietokoneilla. Ensimmäinen pulman ratkaiseva louhija palkitaan kryptovaluutalla ja rahansiirto vahvistetaan.
Toisaalta PoS vaatii kryptovaluuttaa panoslompakossa, jotta vahvistajaksi pääsee. Louhinnan sijasta vahvistusnoodit valitaan niiden panoksen määrän ja keston perusteella. Valitut noodit pystyvät tällöin ottamaan osaa konsensukseen ja vahvistamaan rahansiirtoja.
Konsensusprotokollan avulla lohkoketju ratkaisee näppärästi muuttamattomuutta ja desentralisointia koskevat ongelmat kryptovaluuttasiirtojen käsittelyn ja vahvistamisen aikana.
Mitä lohkoketjun lohkot sisältävät?
Yksinkertaistettuna lohkoketju koostuu toisiinsa yhdistetyistä erillisistä lohkoista. Lohkoketju on vain ketjun dataa. Lohkot voivat sisältää tietoja kaikista aiheista, jotka vaativat tallennusta, kuten tapahtumien kirjanpito, rahansiirrot, asiakirjojen todentaminen, henkilöllisyyden hallinta tai jopa äänestys. Lohkoketjuja voidaan hyödyntää erittäin monipuolisesti eri käyttötapauksissa. Yksi lohkoketjuteknologiaa käyttävistä sovelluksista ovat erilaiset kryptovaluutat.
Lohkoketjun lohkot sisältävät ennalta määrätyn määrän dataa. Esimerkiksi Bitcoin -lohkoketjun lohkojen koko on hieman yli yhden megatavun. Tämä tarkoittaa, että vain tietty määrä dataa mahtuu yhteen lohkoon. Bitcoin -lohkoketjussa on uusi lohko kymmenen minuutin välein.
Lohko ketju – Kaksi sanaa
Termissä “lohkoketju” on kaksi osaa, “lohko” ja “ketju”. Tämän analogian perusteella voimme turvallisesti olettaa lohkoketjun olevan lohkoista muodostuva ketju. Mikä sitten on lohko?
Kuten solu on elämän perusyksikkö, on lohko lohkoketjun perusyksikkö. Lohko on tiedon säilytysalusta, joka sisältää kolmea erilaista tietoa:
- Digitaalisen allekirjoituksen (salausavaimet)
- Aikaleimoja (luo rahansiirron aikajanan)
- Ainutlaatuisen rahansiirtotarkisteen (verrattavissa sormenjälkeen)
Rahansiirron yhteydessä luodaan lohko, joka jaetaan koko verkostolle varmennettavaksi ja vasta, kun tietty määrä noodeja hyväksyy sen, konsensus saavutetaan. Uusi lohko liitetään edelliseen, jolloin muodostuu lineaarinen ketju päinvastaisessa aikajärjestyksessä. Tapahtumaa ei voi peruuttaa, sillä se sisältää edellisen louhitun lohkon tarkisteen.
Ketjussa jokainen lohko sisältää kryptografista tarkistetietoa sekä edellisen lohkon tarkisteen, joka toimii ketjun eheyden ylläpidon vertailukohtana. Jos yksittäistä lohkoa muutetaan, sitä edeltävät lohkot mitätöityvät.
Bitcoinista puhuttaessa muuttaakseen lohkoketjun lohkoa hyökkääjän tulisi saada haltuunsa suurin osa verkoston noodeista. Tämä tilanne tunnetaan yleisesti nimellä 51 % hyökkäys. Tunnetut lohkoketjut, kuten Bitcoin ja Ethereum ovat vastustuskykyisiä tällaisille hyökkäyksille, sillä mitä enemmän noodeja verkostossa on, sitä suurempi on sen tarkisteaste. Bitcoinin tarkisteaste on yli 100 exa-tarkistetta sekuntia kohti – tarkoittaen, että Bitcoinin verkostoa on lähes mahdotonta hakkeroida ja muuttaa varmennetuissa lohkoissa olevia tietoja.
Vasta kun lohko liitetään ketjuun, tapahtuma on valmis. Mekanismi on sekä läpinäkyvä, että turvallinen. Tulee huomata, että jokainen lohkoketju on hajautettu tietokanta, jossa jokainen noodi säilyttää täyttä kopiota tilikirjasta tietokoneellaan.
Lohkoketjujen ja pankkien ero
Pankkijärjestelmän ja lohkoketjun välillä on eroavaisuuksia – molemmissa on hyvät sekä huonot puolensa. Mutta lohkoketjun toimintatavan takia sillä on etuasema pankkijärjestelmää vastaan.
- Pankit toimivat vain tietyn tuntimäärän päivässä, mutta lohkoketjut ovat aina avoinna.
- Yksityisyyden taso ja pankkitilin turvallisuus riippuvat pankin turvakäytännöistä, mutta lohkoketjusta tulee entistä turvallisempi verkoston kasvaessa ja tullessa hajautetummaksi.
- Pankit voivat veloittaa valtavia siirtokuluja ja siirtojen käsittelyssä voi kestää joskus useita päiviä. Vielä vuonna 2024, kun maailma on yhdistyneempi kuin koskaan, kansainväliset siirrot ovat hankalia. Lohkoketju tekee siirtämisestä todella nopeaa ja siirto tapahtuu hetkessä.
- Pankit ja yleensäkin rahoituslaitokset omaavat paljon henkilökohtaista tietoa tilin omistajasta. Lohkoketju tarjoaa anonymiteettiä ja vallan valita, kuka pääsee käsiksi tietoihin ja kuinka tietoja voidaan käyttää.
Lohkoketju – Ylläpito
Lohkoketju -järjestelmänvalvojia kutsutaan kaivostyöläisiksi. Kaivostyöläiset ovat erittäin tehokkaita tietokoneita, jotka kilpailevat toisiaan vastaan siitä, kuka ratkaisee haastavan matemaattisen yhtälön ensin ja luo uuden lohkon kyseiseen lohkoketjuun. Käytännössä kaivostyöläiset mahdollistavat hajautettujen lohkoketjujen olemassaolon.
Jotkut saattavat pohtia, että mitä kaivostyöläiset saavat vastineeksi tietokoneen laskentatehon luovuttamisesta verkon ylläpitotöille. Vastaus on, että kaivostyöläiset saavat louhintamaksun korvauksena tietokoneensa laskentatehon luovuttamisesta, jota käytetään verkon ylläpitotöihin. Kaivosmaksu on ominaisuus, joka on ohjelmoitu kryptovaluuttojen lohkoketjuun. Kaivosmaksu määrittää myös kuinka monta uutta kryptovaluuttaa luodaan jokaisesta uudesta lohkosta. Kaivosmaksun lisäksi kaivostyöläiset saavat myös osan blockchain -transaktiomaksuista.
Lohkoketjun tulevaisuus
Tulevaisuudessa lohkoketjuteknologia voi muuttaa maailmaa enemmän kuin monet ihmiset voivat edes kuvitella tänään. Useimmilla kryptovaluutoilla on oma lohkoketju. Kryptovaluutat käyttävät lohkoketju -tekniikkaa löytääkseen ratkaisuja erilaisiin todellisiin ongelmiin. Nykyään lohkoketjua käytetään useilla eri aloilla ja sen käyttötapaukset laajenevat jatkuvasti.
Kryptovaluutat ovat vain yksi monista lohkoketjun mahdollistamista asioista. Maailman suurimmat yritykset investoivat jatkuvasti valtavia summia kehittääkseen omia lohkoketjuteknologia -pohjaisia ratkaisujaan. Kiinnostus lohkoketjun tarjoamiin mahdollisuuksiin on valtava. Lohkoketju todennäköisesti muuttaa maailmaa monin tavoin tulevaisuudessa. Lohkoketjun yhteydessä termin ”teknologinen vallankumous” käyttö ei ole liioittelua.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on lohkoketju?
Lohkoketju on tekniikka, jonka avulla lohkoketjun osapuolet voivat luoda ja ylläpitää erilaisia hajautettuja ja jaettuja tietokantoja.
Mitä huonoja puolia lohkoketju sisältää?
Lohkoketjuteknologia on melko uutta teknologiaa, joten sen toiminnan ymmärtäminen saattaa olla joskus haastavaa. Emme ole vielä saavuttaneet tilannetta, missä se voitaisiin ottaa käyttöön maailmanlaajuisesti ja useita muutoksia tulee toteuttaa, jotta siitä saadaan oikeasti käytännöllinen. Sama päti internetin alkuhetkiin, jolloin sen kehittymistä ei vielä ymmärretty. Finvestingillä me uskomme vankasti lohkoketjuteknologian potentiaaliin muuttaa rahoitusalaa (ja muitakin aloja) oikein toteutettuna.
Millaisia erilaisia käyttötapauksia lohkoketjulla on kryptovaluuttojen lisäksi?
Lohkoketjuteknologialla on useita käyttötapauksia, jotka ovat levinneet käytännössä kaikille ihmisen tuntemille aloille. Sillä on ollut iso rooli hajautetun talouden alalla tehtyjen älysopimusten toteuttamisessa. Lohkoketjuteknologiaa on käytetty myös rajat ylittävien maksujen ja maksuosoitusten helpottamiseen sekä yleisesti liiketoimintaprosessien jäljitettävyyden ja tehokkuuden parantamiseen. Useita muita käyttötapoja löydetään teknologian kehittyessä.