Indeksirahastot

Mitä indeksirahastot on?

Indeksirahastot ovat pähkinänkuoressa pitkän aikavälin sijoitusrahastoja, jotka seuraavat indeksiä ja joiden keskimääräinen tuotto on yleensä hyvä. Nimitys ‘indeksirahasto’ juontaa juurensa rahaston toimintaperiaatteeseen; tässä sijoitusrahastossa rahat sijoitetaan vertailuindeksin, eli kyseisen rahaston indeksin mukaiseen osakekoriin. Rautalangasta väännettynä tämä tarkoittaa siis sitä, että rahasto muodostuu osakkeista, jotka valikoituvat rahastoon indeksin suhteen mukaisesti salkunhoitajan toimesta.

Indeksirahastoa voisi kuvata yksinkertaiseksi mekaaniseksi koneeksi – koska osakkeet valikoituvat rahastoon indeksin mukaisesti, rahasto toimii hyvin passiivisesti ja muutosta osakerakenteeseen tehdään vain osakeindeksirakenteen muuttuessa. Yleensä tilanne tarkistetaan pari kertaa vuodessa. Tällaisella rahastolla ei siis ole juurikaan määritettyä näkemystä tai pyrkimystä tietynlaiseen osakejakaumaan, mutta kuten esimerkiksi ETF-rahastojen tapauksessa, myös näitä rahastoja voidaan jaotella esimerkiksi maantieteellisten alueiden perusteella.

Indeksi- ja ETF-rahaston ero

Olet ehkäpä jo tutustunut Finvesting.netin ETF-rahastoista kertovaan materiaaliin ja sinulla on jo hieman tuntumaa rahastosijoittamisesta. Olivatpa ETF- tai rahastosijoittaminen kuinka tuttuja juttuja tahansa, lienee näiden käsitteiden selittäminen paikallaan, sillä indeksirahastot liippaavat toiminnaltaan hyvin läheltä ETF-rahastoja. ETF-rahastot ovat pörssinoteerattuja rahastoja, eli niillä käydään kauppaa pörssissä. Tämä onkin indeksi- ja ETF-rahastojen suurin ero, sillä indeksirahastoja ei ole listattu pörssiin ja niillä kaupankäynti on tässä suhteessa hieman kankeampaa; rahastojen osuuksien osto ja myynti tapahtuu pääsääntöisesti kerran päivässä suoraan rahastoyhtiöstä, pankista tai sijoituksen välittäjältä. Näiden rahastojen passiivisen luonteen vuoksi tämä on kuitenkin aivan järkeenkäypä menettelytapa.

Tarkoituksenamme ei ole luoda minkäänlaista vastakkainasettelua erilaisten rahastojen välille, vaan lähinnä valottaa tämän rahaston passiivista luonnetta esimerkin kautta. Samaan salkkuun voi ja kannattaakin hajauttaa erilaisia sijoituksia, ja indeksi- ja ETF-rahastot sopivat samaan salkkuun oikein hyvin.

Rahastosijoittamisen hyvät puolet

Miksi rahastoihin sijoittaminen ylipäätään kannattaa? Rahastosijoittamisen hienous piilee siinä, että se kannattaa aina; sijoittajan kokemus ja sijoitusstrategia vaikuttavat tosin siihen, kuinka suuri osa sijoitussalkusta on sijoitettuna erilaisiin rahastoihin. Tämän artikkelin myötä ymmärrät indeksirahastojen toimintamekanismeja ja osaat arvioida, onko kyseessä sinun lähtökohtiisi ja sijoitusstrategiaasi sopiva sijoitustapa.

Mutta miksi sijoittaminen juuri indeksirahastoon kannattaa? Mitä ovat indeksirahastojen hyvät puolet? Ensinnäkin kerrottakoon, millaiselle sijoittajalle nämä rahastot sopivat parhaiten. Nämä rahastot ovat hyvä lisäys pitkäjänteisen sijoittajan salkkuun. Rahastot eivät ole keino rikastua yön yli ja indeksirahaston tuotto on luonnollisesti onnistuneita yksittäisten osakkeiden kauppoja vähäisempää.

Indeksirahastojen passiivisuus näyttäytyy positiivisessa valossa rahastojen matalien hallinnointikulujen muodossa aktiivisesti hallinnoituihin rahastoihin verrattuna. Pienet kulut ovat ensisijaisen tärkeitä pitkäaikaissijoittajan näkökulmasta, sillä hallinnointikulut ovat suoraan tuotoista pois. Jos indeksirahaston hallinnoinnin palkkiot ovat esimerkiksi 0.5% (niin kuin ne keskimäärin ovat), niiden vaikutus tuottoihin on pieni. Näitä rahastoja voisi siis luonnehtia varsin kustannustehokkaiksi ja tämän lisäksi ne ovat myös melko verotehokkaita.

Passiivinen indeksirahasto on joidenkin tutkimusten mukaan tuotto-osuuksiensa valossa myös melko samoilla viivoilla aktiivisten osakerahastojen tuotto-osuuksien kanssa. Passiivisuudessa on sekin hyvä puoli, että aktiivisen salkunhoitajan puuttuessa salkunhoitajan henkilökohtaiset valinnat eivät aiheuta riskejä sijoituksille. Haluamme kuitenkin muistuttaa, että sijoittamiseen liittyy aina riskinsä, vaikka rahastojen tapauksessa ne ovatkin pieniä.

Näiden rahastojen hyviksi puoliksi voisi lukea myös salkun sisällön läpinäkyvyyden kiitos orjallisen indeksin seurannan. Tulemme edempänä tässä artikkelissa kertomaan, miten ja mistä näiden rahasto-osuuksien ostaminen onnistuu. Pähkinänkuoressa indeksirahastojen hyviä puolia ovat siis:

• Kustannustehokkuus
• Indeksirahastosijoittamisen aloittaminen mahdollista myös pienellä pääomalla
• Salkun läpinäkyvyys
• Hajautus mahdollista joidenkin kriteerien perusteella (maantieteellinen alue ja toimiala)
• Helppo kaupankäynti

Indeksirahastot – Mahdolliset heikkoudet

Kuten kaikilla asioilla tässä maailmassa, myös indeksisijoittamisen kolikolla on kaksi kääntöpuolta. Indeksirahastoihin sijoittaminen ei välttämättä sovi kaikille sijoittajatyypeille. Ensinnäkin kyseessä on melko hidas tapa vaurastua, ja sijoitustapa sopii parhaiten pitkäjänteisille sijoittajille, jotka arvostavat mielenrauhaa nopean toiminnan tuomaa jännitystä enemmän. Indeksirahastot replikoivat indeksiä, eli seuraavat sitä automaattisesti ja armollisesti, eikä tulos siten ole indeksiä parempi. Hyvin hallinnoiduilla aktiivisilla sijoitusrahastoilla tulos voi kuitenkin olla indeksiä parempi, mutta huomattavaa on se, että kulut ovat paljon korkeammat.

Tällaisten rahastojen ongelmakohdaksi voisi luonnehtia myös vähäisemmän valinnanvaran; näitä rahastoja on yksinkertaisesti paljon vähemmän kuin aktiivisesti sijoittavia rahastoja. Olevaa indeksirahastojen valikoimaa rajaavat myös joidenkin rahastojen minimisijoitusrajoitukset, jotka sulkevat osan rahastoista piensijoittajien ulottumattomiin; joissakin näistä rahastoista sisään pääsee vasta miljoonapanoksilla. Näiden rahastojen haasteiksi ja huonoiksi puoliksi voisi lukea pähkinänkuoressa seuraavat ominaisuudet:

• Hidas tuotto
• Sijoittajan vähäinen vaikutusvalta
• Rahastojen rajoitettu määrä